Tämä pitää ehdottomasti paikkansa, sillä keikka oli kaikkea muuta kuin mahtava! Jos edellisestä keikasta jäi huono maku suuhun, niin tämä kyllä oli ehdottomasti parannusta viime kertaiseen. Bändi otti hienosti kontaktia yleisön kanssa ja meno lavalla oli mieletöntä. Lavaefekteistä puhumattakaan!
Mutta siirrympä nyt ensiksi kertomaan miten meidän aamumme oikein lähti käyntiin kyseisenä päivänä. Kaverimme oli tosiaan tullut jälleen luoksemme hieman pidemmäksi aikaa, koska hänkin halusi tulla kanssamme keikkailemaan. Oli taas mukava höpötellä Gazesta ja muistella viime keikkaa, joka ei tietenkään ollut yhtä upea kuin tämän kertainen. Kävimme läpi The GazettEn keikkabokseja ja odotimme innolla tulevaa päivää. Se tosin ei ollut lainkaan houkuttavaa, kun jouduimme heräämään lauantaiaamuna tajuttoman aikaisin, koska halusimme olla Helsingissä ennen seitsemää, jotta ehtisimme jonotusnumero arvontaan. Numeroiden arvonta alkoi tosiaan seitsemältä, joten Hämeenlinnasta jouduimme lähtemään jo viideltä Onnibussilla.
Lauantaiaamu alkoi aavistuksen harmaana, sillä päiväksi oltiin lupailtu vesisadetta. Me olimme onneksi varautuneet säähän, joten meillä oli tarvittavat vaatteet mukana (sateenvarjoista puhumattakaan). Heräsimme tuona aamuna puoli neljä, jolloin avopuolisoni lähti käyttämään koiriamme lenkillä. Koiratkin olivat hieman ihmeissään, että mitä nyt tapahtuu, eikä chihumme olisi jaksanut millään lähteä ulos niin aikaisin. Kukapa muukaan haluaisi herätä tuohon aikaan? Olisihan siinä itse kukin mielellään kääntänyt vielä kylkeä ja jatkaa unia! Saimme koiranhoitajan siksi päiväksi vahtimaan poikiamme, joten turvallisin mielin pääsimme viettämään kivaa päivää Helsinkiin.
Lopulta pääsimme lähtemään neljän hujakoilla kohti Onnibussin pysäkkiä. Meiltä on keskustaan sellainen 4km matka, jonka kävelimme reippaasti tuona aamuna. Busseja ei lähtenyt tuohon aikaan tai olisi lähtenyt, mutta emme halunneet ottaa riskiä, että myöhästyisimme Onnibussista, joten kävely oli tuona hetkenä paras vaihtoehto. Nopeastihan tuo matka sujui ja varttiavaille viisi odottelimmekin jo Onnibussin saapumista, joka tosin oli inhottavasti myöhässä sinä aamuna! Ei onneksi paljoa, mutta ehtihän siinä huolestumaan, että missähän se bussi mahtaa olla, kun kello alkoi ylittämään kello viittä uhkaavasti. Onneksi Onnibussi lopulta saapui, joten pääsimme ahtautumaan täyteen bussiin tavaroidemme kanssa. Ensimmäistä kertaa matkustimme kyseisellä bussilla ja vaikka tuona aamuna olikin todella ahdasta matkustaa, niin se ei meitä haitanneet! Oli ihana päästä Helsinkiin halvalla, joten Onnibussin palveluita tulemma kyllä jatkossakin käyttämään. Oli hyvä, että saimme sellaisen tänne Hämeenlinnaankin takaisin. Matka sujui minusta yllättävän nopeasti. Oli ihana, kun bussissa pystyi vähän torkahtelemaankin.
Helsinkiin päästyämme suunnistimme kulkumme kohti kamppia ja Circusta. Paikalle oli saapunut myös muutamia muitakin faneja, mutta ei niin paljoa mitä oli odottanut. Jännityksestä ja hieman kylmästäkin hytisten odotimme, että kello alkaisi lähenemään seitsemää. Vaikka vaatteita oli tarpeeksi päällä niin silti oli hirveän kylmä, kun aurinko ei ollut vielä kunnolla noussut! Ennen jonotusnumeroiden alkua tapasimme erään toisenkin kaverimme, joten oli mukavaa vaihdella muutama sananen hänenkin kanssaan. Aika kului kamalan pitkältä tämän aamuisen odottamisen suhteen, mutta pian järjestyksenvalvojat (J-rock-Suomi) käski kaikki aamuvirkiut paikalle, jossa tämä kyseinen järjestyksenvalvoja alkoi kertomaan ohjeita jonottamisen suhteen.
Meillä tosiaan oli VIP-liput keikalle, (sisälsi aikaisemman pääsyn sisälle ja bändin tapaamisen keikan jälkeen) joten innolla odotimme mikä jonotusnumeron saisimme arvonnasta. Tuo VIP-tilaisuus oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä näkemään kyseistä bändiä, koska tällaistä ei koskaan oltu järkätty aikaisemmin ja tuskin koskaan enää tullaan järjestämäänkään, joten olihan VIPIT aivan pakko saaada! Sen verran isosta bändistä oli kyse, että oli pakko uhrata kalliiseen lippuun rahaa. Ottaen huomioon, että alkuun emme edes saaneet VIP-lippuja, kun yritimme niitä saada silloin, kun liput tulivat myyntiin. Ostimme silloin harmiksemme normiliput ajatuksella "Jos normiliput loppuvat yhtä nopeasti kuin VIP-liput". Näin ei kuitenkaan käynyt vaan normilippuja oli vielä pitkälle kesäkuuhun myynnissä ja taisi olla vielä ennen keikkaakin, mutta onneksi saimme normiliput myydyksi ja hommattua pitkän kaavan kautta VIPIT itsellemme. Nämä saimme, kun VIP-lippuja alkoi tulemaan uudestaan myyntiin, kun muut eivät niitä lunastaneet. Meidän kaverimme sai kyttäämistekniikalla ostettua meille yhden ja toisen saimme yöllä, kun lippuja alkoi tulemaan uudestaan myyntiin. Oli kyllä jännät paikat! Mutta olisi kyllä harmittanut suunnattomasti, jos emme olisi näitä lippuja saaneet.
 |
| Edellisellä kerra liput olivat paljon hienompia! |
Mutta tosiaan... Jonotusnumeroon palaten... Saimme nostettua purkista numeron 65! Tämän numeron ansiosta pääsimme toiseen riviin keikalla, joten numero ei ollut lainkaan paha. Eikä 11tunnin jonottaminenkaan ollut ollenkaan niin tuskallista mitä olisi luullut. Siinä jonottaessa ehti myös hyvin höpötellä samaisen kaverin kanssa, joka nähtiin jo aiemmin aamulla, koska he olivat meidän edellä jonottamassa. Meidän vieressä tosin oli aika ikäviä ihmisiä, jotka eivät totelleet jonotuskäytäntöä ja josta jouduimme ilmoittamaan J-rock Suomelle, koska olivat olleet poissa jonosta aivan liian kauan, joten huomautimme tästä valvojille, jotka taas vuorostaan antoivat näille jonottajille varoituksen. Minusta hyvä henki on kaikkein tärkein tuollaisessa jonottamisessa, joten alkoihan se ottamaan päähän, kun muut eivät noudattaneet ohjeita. Puoltuntia oli maksimi aika, kun sai poistua jonosta, mutta nämä kaksi olivat poissa yli tunnin! Avovaimoni huomautti tästä, kun nämä kyseiset ihmiset tulivat paikalla ja vastaukseksi saimme vain töykeän "Kyllä minä sen tiedän" kommentin. Olivat jotain ulkomaalaisia, joten kai he sitten olettivat, että saavat perseillä miten tykkäävät, kun maa ei ole heidän omansa. Viimeksikin GazEn keikalla oli kuulemma ollut vaikeita ulkomaalaisia, mutta onneksi heistä ei ollut enää haittaa, kun jonotustiimi kävi heitä varoittamassa.
Tämä aamuinen kaveri lupasi meikata minut keikkajonossa ja meikeistä tulikin todella nätit. Emme jaksaneet aamulle ruveta tuhertamaan naamaa, joten kaikkein parempi oli meikata jonossa. Syömässäkin kävimme ja napsimme herkkuja päivän aikana. Avovaimoni lakkasi myös kynteni joista tuli nätit myös! Ihmeen vähän joutui keksimään tekemistä, sillä olimme hyvin varautuneet kaikkeen. Sadekaan ei haitannut, kun meillä oli monta sateenvarjoa mukana joiden alle teimme linnoituksen sadetta vastaan. Ahdistavin hetki jonottamisessa oli, kun eräs sekopäinen (varmatenkin narkkari) tuli yllättäen meidän luoksemme ja kysyi "Mitä lääkkeitä sulla on tuolla pussissa" ja osoitti mun lääkepussia jonne olin kasannu meikkejä mukaan..... Vastasin vaan tyyneen rauhallisest, että ihan vaan meikkejä siellä on, jolloin avovaimoni käski hänet painumaan muualle. Tästähän tämä ihana miekkonen rupesikin aukomaan päätään ja huorittelemaan. Huvittavin lause miehen suusta kuitenkin oli, kun hän käski meidän painumaan Justin Bieberin keikalle lutkuttamaan sen munaa.. Harmi, että jouduimme tuottamaan miehelle pettymyksen, sillä oli kyse aivan toisenlaisesta bändistä ja keikasta.
 |
| Meikit ennen keikkaa |
 |
| Meikit, kun pääsi kotiin! Eivät ihan hirveästi olleet levahtaneet ^_^ |
Ennen keikalle pääsyä meille tultiin tuomaan meidän fanclub ja VIPlahjat. Fanclubahjaksi saimme kiertuerannekkeen ja VIPlahjana oli laulajan suunnittelema t-paita. Oli siis ihan mukava saada pientä ekstraa keikalta! Tämän jälkeen ei mennytkään enää kauaa, kun vippejä alettiin päästämään sisälle Circukseen. Aluksi meillä oli suunnitelemana se, ettei jäädä myyntipöydän luokse vaan rynnätään suoraan saliin ottamaan hyvät paikat, mutta sisälle päästyämme myyntipöydän luona ei oleskellut paljoakaan ihmisiä, joten pääsimme hyvin puikkelehtimaan tiskille. Mukaan tarttui iso juliste, kassi, avaimenperä ja rannekkeita. Ostokset tehtyämme pääsimme saliin jossa ei ollut edes montaa ihmisiä vielä! Tämän ansiosta pääsimme toiseen riviin odottelemaan varsinaisen keikan alkua. Oli ihan mahtava fiilis, kun olimme niin edessä ja kun olimme vain katselleet GazEn livebokseja niin se tunne vain vain niin uskomaton, että sitä oikeasti pääsi toiseen riviin suositun bändin keikalla. Vihdoinkin pääsi myös näkemään keikkaa kunnolla, sillä minä 150cm en tosiaan nähnyt viime keikalla mitään!! Nyt näin koko keikan ihan alusta loppuun ja nautin näkemästäni todella paljon..
 |
| Shoppailut keikalta! |
 |
| Kuva lavan edestä. |
Ainoa miinus koko keikassa oli, ettei Circuksesta meinannut saada mitään selvää laulusta huonon äänentoiston takia. En siis muista juurikaan mitään biiseistä, mutta sitä varten löysin biisilistan, jonka voin tänne laittaa esille. Oli sinällään harmi, kun pääsi suhteellisen eteen niin olisi luullut, että sieltä olisi jotain kuullut, mutta ei.. Joissain kertosäkeistä havahtui hereille, että hei... Tämä onkin se ja se biisi mikä on menossa. Mutta mielummin minä tahdon nähdä keikasta jotain, joten kuuleminen ei ollut niin tärkeää. Hommasimme ennen keikkaa korvatulpat, joten ne hieman sentään auttoivat asiaan. Encore huuto oli yksi suosikeistani keikan aikana! Encore huudot bändin lähdettyä lavalta kuuluivat tasaisena virtana, eikä meinannut loppua ollenkaan! Oli kyllä niin upean kuuloista ja sen ansiosta saimmekin Gazetot takaisin lavalle. Hienoa! Sellaista encorea en ole kuullut millään keikalla ja toivonkin, että kyseinen bändi arvosti huutoamme, joka varmasti kuului myös takahuoneeseen. Kuulimme sekä vanhaa, että uuttakin tuotantoa. Kyseessä oli tosiaan Dogma kiertue.
Settilista:
1. DOGMA
2. RAGE
3. Vortex
4. FADELESS
5. Gabriel on the Gallows
6. BIZARRE
7. Dripping Insanity
8. OMINOUS
9. The Suicide Circus
10. INCUBUS
11. UGLY
12. UNDYING
13. Filth in the Beauty
Encore:
1. Headache Man
2. COCKROACH
3. Tomorrow Never Dies
 |
| Kuva otettu JaME's website sivulta |
Keikan loputtua oli vuorossa VIP-tilaisuus, jossa pääsimme kättelemään bändiläisiä. Me olimme ekoina jonossa, joten olihan se todella jännittävää, kun meidät pyydettiin ensimmäisiksi paikalle. Kai, joka on bändin rumpali on yksi suosikeistamme (minun ja avovaimon), joten hänen näkemistään jännitimme kovasti. Kaverimme teki kirjoitti käsiimme "TEAM Kai" josta Kain nimi oltiin kirjoitettu kanjeilla. Pitihän tämä hieno kokemus ikuistaa jotenkin ja näyttää Kaille, että ainakin Suomessa hänellä on paljon faneja! Kättelytilaisuus tuntui menevän nopeasti ohi, mutta minua lämmittää vieläkin muisto Kaista, joka ihastellen jäi katsomaan käsivarsiani, kun näytin niitä herralle. Kain "Oooh!", jolloin hän sanojensa päätteksi silitti sormellaan käsivarttani, joka tuntui aivan uskomattomalta. Avovaimoni oli kätellyt heitä ennen minua ja saanut Kain hymyilemään ja näyttämään peukkua. VIP-tilaisuus oli meidän osaltamme ainakin todella onnistunut! Saimme muuten napattua keikalta Aoin plektran ja Uruhan tai Rukin juomapullon!
 |
| TEAM Kai! |
 |
| Aoin plektra ja Uruhan tai Rukin juomapullo!! |
Keikan loputtua lähdimme tallustelemaan Helsingin yöhön. Junamatka sujui ongelmitta, vaikka samassa vaunussa olikin juopuneita ja ahdistavia ihmisiä. Onneksi heistä ei ollut sen suurempaa ongelmitta, joten selviydyimme hyvin Hämeenlinnaan takaisin. Juna-asemalta nappasimme taksin, sillä olisi ollut aivan turhaa lähteä siihen aikaan yöstä kävelemään niin pitkää matkaa kotiin. Kotona meitä odotti iloisia hännänheiluttajia, joilla tuntui olevan kamala ikävä, vaikka olivatkin viettäneet aikaansa koiravahdin kanssa päivän onnistuneesti.
Kiitos The GazettE! Toivottavasti näen teidät pian uudestaan.
